Hur ska vi få den galopperande statsskulden att stanna? Alla suomeksi
Frågan kring hur vi ska få statsfinanserna i balans sysselsätter såväl tjänstemän som politiker. Frågeställningen är inte ny och alla seriösa politiker borde för längesen ha gjort mer för att åtgärda de problem som under många år synts vid horisonten.
Orsaken till vår skenande statsskuld går ändå inte att enbart skylla på en inkompetent regering utan problemen är även strukturella. De tre största problemen som kommande regering måste reda upp är:
1)
Den sjunkande nativiteten. Vi måste välja in politiker som
klarar av att uppmuntra unga att bilda familj. Det räcker inte med vackra ord.
Vi måste
se till att barnfamiljerna klarar sig ekonomiskt. I klartext borde vi ta bort
momsen på mat, och framför allt ge kännbara skattelättnader åt barnfamiljer. En
krympande befolkning betyder krasst även en krympande skattebas, och
vi har redan för lite folk i arbetsför ålder.
2) Vi
måste få bort all
onödig byråkrati i det här landet. All dokumentation och uppföljning som utförs i dag är inte nödvändig. Vi har en mängd olika instanser som kostar enormt,
inte tillför något och som dessutom försvårar vanliga människors liv. Jordbrukare, lärare och vårdpersonal är
exempel på yrkesgrupper som brottas med onödig byråkrati. Att fortsätta som förr är inget alternativ, vi måste få bort onödig
byråkrati.
Att lägga ned miljöministeriet kunde vara en början, men fler instanser borde
avskaffas eller kraftigt minska sin verksamhet.
3)
Den gröna omställningen i samhället har blivit kostsam för vanliga medborgare. Omställningen, som
den genomförs i dag, är paradoxalt nog skadlig både för miljön och ekonomin. Värst hotar den ändå slå mot matproduktionen. Vi måste förankra politiska beslut i verkligheten och inte
låta
rädslor eller fantasier styra i beslutsfattandet. En kontrollerad omställning
från fossila bränslen till
förnybara alternativ är bra, men omställningen går inte i en handvändning.
För att komma bort ifrån beroendet av fossila bränslen behöver vi använda oss mer av skogen i Finland.
Ökad avverkning och effektivare skötsel av skogen ger bättre tillväxt, bättre
ekonomi och mer kolbindning.
Det går att hejda statsskulden från att växa ännu mer. Vi kan ge kommande generationer en ljus framtid men det krävs förnuftiga åtgärder om vi skall bryta trenden som liberalvänster-gröna politiker skapat.
Miten saada laukalle lähtenyt valtionvelka aisoihin?
Kysymys siitä,
miten saisimme valtiontalouden tasapainoon, työllistää niin virkamiehiä kuin
poliitikkojakin. Tilanne ei ole uusi ja kaikkien vakavastiotettavien
poliitikkojen olisi pitänyt jo aikoja sitten tarttua ongelmiin, jotka ovat
vuosien ajan olleet näkyvissä.
Ongelmista, jotka
ovat hallitsemattomasti kasvavan valtionvelan takana ei kuitenkaan voi yksistään
syyttää taitamatonta hallitusta, vaan ongelmat ovat myös rakenteellisia. Kolme
suurinta ongelmaa, jotka tulevan hallituksen tulee selvittää, ovat:
1) Syntyvyyden
lasku. Tehtävämme on saada valituksi sellaisia poliitikkoja, jotka kykenevät
kannustamaan nuoria perheenperustamiseen. Kauniit sanat eivät riitä. Tehtävämme
on pitää huolta, että lapsiperheet selviävät taloudellisesti. Suoraan sanottuna
pitäisi ruoan arvonlisävero poistaa ja lapsiperheille tulisi antaa tuntuvia
verohelpotuksia. Vähenevä väestö tarkoittaa suoraan myös väheneviä verotuloja
ja työikäisiä ihmisiä, joita meillä jo nyt on liian vähän
2) Meidän on
päästävä eroon turhasta byrokratiasta. Kaikki dokumentointi ja seuranta ei ole
välttämätöntä. Maassamme on runsaasti erilaisia virallisia tahoja jotka ovat
kalliita ylläpitää, eivät tuota mitään ja jotka vaikeuttavat tavallisen ihmisen
elämää. Maanviljelijät, opettajat ja hoitohenkilökunta ovat esimerkkejä
ammattiryhmistä, joissa painitaan tarpeettoman byrokratian kanssa. Samaan
tapaan jatkaminen ei ole vaihtoehto, tarpeeton byrokratia on saatava pois.
Ympäristöministeriön lakkauttaminen voisi olla hyvä alku, mutta useampiakin
virallisia tahoja tulisi lakkauttaa tai niiden toimintaa tulisi karsia.
3) Vihreä
siirtymä yhteiskunnassamme on tullut kalliiksi tavalliselle kansalaiselle. Siirtymä
on ristiriitaista kyllä haitallista sekä ympäristölle että taloudelle. Pahiten
se uhkaa kuitenkin ruoantuotantoa. Poliittiset päätökset tulee pohjautua
todellisuuteen. Pelkojen ja kuvitelmien ei tule ohjata päätöksentekoa.
Kontrolloitu siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin vaihtoehtoihin
on hyvä, mutta siirtymä ei tapahdu kädenkäänteessä. Päästäksemme pois
riippuvuudesta fossiilisiin polttoaineisiin, meidän tulee käyttää enemmän
suomalaisia metsiä. Lisääntynyt puunkorjuu ja tehokkaampi metsänhoito antaa
paremman kasvun, paremman talouden ja enemmän hiilinielua.
Valtionvelka voidaan pysäyttää kasvulla. Voimme antaa tuleville sukupolville valoisan tulevaisuuden mutta se vaatii toimenpiteitä, joilla saamme muutettua suunnan, jonka liberaali-vasemmisto-viherpolitiikot ovat luoneet.