Språk är en möjlighet inte ett hot

Språk är en möjlighet inte ett hot     Alla suomeksi

Vi måste ändra attityd i Finland när det gäller språkfrågor. Vi är ett tvåspråkigt land och den rikedomen har vi all orsak att ta vara på.

Samtidigt är det uppenbart att alla inte ser språkkunskaper som en rikedom eller ens som en möjlighet. Det andra inhemska språket upplevs av en del som svårt eller rentav omöjligt att lära sig. Tyvärr finns det politiker och partier på båda sidorna av språkgränsen som gärna lyfter upp och späder på motsättningar mellan språkgrupperna. Deras syften, att skapa motsättningar, gynnar naturligtvis inte oss finländare, men tyvärr gynnar det partierna själva. Det kan till och med ses som en överlevnadsfråga för vissa partier att hålla liv i en hotbild mot det egna språket. 

Konsekvenserna av politikernas agerande lever vi med varje dag. Vi har redan under många år sett att det varit svårt att rekrytera läkare till Österbotten. Problemet har vuxit sig större och omfattar numera även vårdpersonal. Personalbristen inom vården är inte unik för Österbotten, men det är allmänt känt att språkfrågan är en av orsakerna till att vi haft svårt att rekrytera personal till Österbotten. Trots att vi varit generösa med dispens för språkkunskaper finns det en avog inställning till att arbeta hos oss på grund av språkkraven och språkklimatet. Jag vill påstå att ansvaret för situationen med personalbrist inom vården i Österbotten vilar tungt över de som polariserat i språkfrågan.    

Vikten av att få god vård på sitt modersmål ska inte underskattas, men det borde inte vara ett hinder för någon att arbeta inom vården i Österbotten även om det andra inhemska språket inte är så bra. Vi behöver alla dem som kan och vill arbeta inom vården. Tids nog lär man sig språket bara man får arbeta i en miljö som är positiv till andra oberoende av modersmål. Alternativet, hårda krav och arga insändare genast man inte fått service på sitt modersmål, lever vi med redan i dag. Konsekvensen är en ännu svårare brist på personal och längre vårdköer än vad det borde vara.

Kristdemokraterna är Finlands mest tvåspråkiga parti. Detta till trots fungerar inte servicen inom partiet alltid på perfekt svenska. Däremot har det aldrig varit ett problem eftersom det finns en gemensam vilja att förstå varandra. Vi behöver mer av den inställningen i hela samhället och mindre av dålig attityd.

 Kieli on mahdollisuus, ei uhka

Meidän on muutettava asenteitamme Suomessa kieliin liittyvissä kysymyksissä.

Olemme kaksikielinen maa ja meillä on täysi syy hyödyntää tätä rikkautta.

Samalla on selvää, että kaikki eivät näe kielitaitoa rikkautena tai edes

mahdollisuutena. Jotkut kokevat toisen kotimaisen kielen vaikeaksi tai jopa

mahdottomaksi oppia. Valitettavasti kummallakin kielirajalla on poliitikkoja ja

puolueita, jotka mielellään korostavat ja lisäävät vastakkainasettelua kieliryhmien

välillä. Heidän tarkoituksensa luoda vastakkainasetteluja eivät tietenkään hyödytä

meitä suomalaisia, mutta valitettavasti ne hyödyttävät itse puolueita. Se voidaan jopa

nähdä selviytymiskysymyksenä joillekin puolueille, että pidetään yllä uhkakuvaa

omaa kieltään kohtaan.

Päivittäin koemme poliitikkojen toimien seurauksia. Olemme jo monien vuosien ajan

huomanneet, että on ollut vaikeaa rekrytoida lääkäreitä Pohjanmaalle. Ongelma on

kasvanut entisestään ja koskee nykyään myös hoitohenkilökuntaa.

Hoitohenkilökunnan puute ei ole ainutlaatuinen Pohjanmaalla, mutta tiedetään

yleisesti, että kieli on yksi syy siihen, miksi olemme kamppailleet henkilökunnan

rekrytoinnissa. Vaikka emme olekaan olleet absoluuttisia kielitaitovaatimuksissa, niin

silti kielteinen asenne työskentelyä kohtaan on meillä johtunut kielivaatimuksista ja

kieli-ilmapiiristä. Väitän, että vastuu hoitohenkilökunnan puutteesta Pohjanmaalla

lepää niiden henkilöiden harteilla, joiden mielipiteet kielikysymyksissä ovat

polarisoituneita.

Äidinkielellä saadun hyvän hoidon tärkeyttä ei pidä aliarvioida, mutta sen ei pitäisi

olla este kenenkään työskentelemiselle terveydenhuollossa Pohjanmaalla huolimatta

siitä, että toinen kotimainen kieli ei olisikaan kovin hyvässä hallussa. Tarvitsemme

kaikkia, jotka voivat ja haluavat työskennellä terveydenhuollossa. Ajan myötä kielen

oppii, kunhan pääsee työskentelemään ympäristössä, joka on myönteinen

äidinkielestä riippumatta. Vaihtoehto, ankara vaatimustaso ja vihaiset

mielipidekirjoitukset siitä ettei saanut palvelua omalla äidinkielellään, on nykypäivää.

Tästä seurauksena on yhä paheneva hoitajapula ja entistä pitemmät hoitojonot.

Kristillisdemokraatit ovat Suomen kaksikielisin puolue. Tästä huolimatta palvelut

puolueessa eivät aina toimi täydellisesti ruotsiksi. Kuitenkaan tämä ei ole koskaan

ollut ongelma, koska meillä on yhteinen halu ymmärtää toisiamme. Tarvitsemme

lisää tällaista asennetta koko yhteiskuntaan ja vähemmän ikävää asennoitumista.