Allting har ett pris

Allting har ett pris                              Alla suomeksi

Vem rår för att Finlands skuldsättning stigit med miljardbelopp under nuvarande regeringsperiod? Är det väljarna som valt in fel politiker, är det politikerna i regeringspartierna som ensamma bär ansvaret eller beror allt på yttre omständigheter?

Frågorna är aningen provokativt ställda men det finns ett allvar i dem. Ett ärligt svar är att alla tre faktorerna bidragit till situationen vi befinner oss i. En viktigare fråga är ändå hur vi ska ta oss ur skuldspiralen. Vi har svårt att påverka yttre faktorer som pandemier eller krig. Ansvaret för att vi tar oss ur situationen med en allt större statsskuld ligger därför på väljarna inför riksdagsvalet och efter valet på politikerna.

Ett stort problem med den liberala vänster-gröna regering som lett Finland under de senaste fyra åren är att de ger mer och mer åt medborgarna, men berättar inte varifrån resurserna ska tas. De ger med ena handen och tar med den andra och när det inte räcker till så lånar de upp ännu mera pengar. 

Under sittande regering har dagvårdsavgifterna sänkts, en del av studielånen kommer att efterskänkas av staten, regeringen har betalt ut coronastöd, elstöd, försörjningsberedskapspengar, fastighetsskattestöd, och så vidare. Varifrån ska de ta pengar till allt?

Frågan är viktig eftersom de samtidigt aktivt minskar skattebasen genom att motarbeta farmnäringen, vill minska på avverkningen i våra skogar, minska på matproduktionen, förbjuda torvupptagning (och ge bidrag åt dem som avvecklar torvbrytningen). Visst skulle det vara bra om vi klarade oss utan mat och inkomster från torv-, päls- och skogsprodukter. Verkligheten möjliggör tyvärr ändå inte det. Vi behöver de betydande inkomster som våra primärnäringar kan generera för att kunna upprätthålla vård, skolor, dagvård, infrastruktur med mera. Försörjningsberedskapen, som på riktigt är hotad när allt fler jordbrukare avslutar sin verksamhet på grund av lönsamhetskrisen, har regeringen inte tagit på allvar. Sittande regering har missat grovt när det gäller att värna om primärnäringarna.

Det är ofattbart att vi har politiker i Finland som är beredda att lägga ner pälsnäringen. Exportens värde var 362 miljoner euro år 2021 och som mest var den 810 miljoner euro år 2013. Det var alltså pengar som strömmade in till Finland. År 2021 gav farmnäringen skatter och socialförsäkringsavgifter till Finland för 87 miljoner euro. Summan motsvarar mer än vad Österbottens välfärdsområde är tvingade att spara in under kommande tre år.

Fram till år 2050 beräknas behovet av växtunderlag globalt sett öka med upp till fyra gånger jämfört med nu. Världens befolkning växer och den behöver mat. Sittande regering hann med att börja betala ut stöd för att montera ned torvbrytningen trots att torvmossarna växer mer än vad vi tar ut. Hur ska vi odla mat eller skogsplantor i framtiden om vi inte har växtunderlag i form av torv?

Till all lycka ser det ut att bli ett regeringsskifte. Kristdemokraterna har goda förutsättningar att ta plats i nästa regering och bidra till en ekonomiskt hållbar politik. Vi månar om alla primärproducenter och förstår vikten av en hög nivå av inhemsk självförsörjning.

Vi behöver en ny riktning med politiker som ger förutsättningar för fortsatt matproduktion och som värdesätter finländska företagare.

Kaikella on hintansa

Kenellä on vastuu siitä, että kuluneella hallituskaudella Suomen valtionvelka on noussut miljardeilla? Ovatko äänestäjät valinneet vääriä poliitikkoja, ovatko hallituspuolueiden poliitikot yksin vastuussa vai johtuuko kaikki ulkoisista olosuhteista? 

 Kysymykseni ovat hieman provosoivia, mutta niissä on myös vakava puoli. Rehellinen vastaus on, että kaikki kolme asiaa ovat vaikuttaneet tilanteeseen, jossanyt olemme. Tärkeämpi kysymys kuitenkin on se, että miten pääsemme pois tästä velkakierteestä? Ulkoisiin olosuhteisiin, kuten sota tai pandemia, on vaikea vaikuttaa.Vastuu siitä, että pääsemme tilanteesta, jossa valtionvelka kasvaa jatkuvasti, on äänestäjillä vaaleissa ja vaalien jälkeen poliitikoilla. 

 Viimeiset neljä vuotta Suomea hallinneen liberaalin vihervasemmistohallituksensuurin ongelma on siinä, että se antaa kansalaisille enemmän ja enemmän, mutta ei kerro mistä resurssit otetaan. Se antaa yhdellä kädellä ja ottaa toisella ja kun se ei riitä, se lainaa enemmän rahaa. 

 Näin hallitus on alentanut päivähoitomaksuja, maksanut osan opintolainoista, maksanut koronatukea, sähkötukea, huoltovarmuustukea, kiinteistöverotukea ja niin edelleen. Mistä se ottaa rahat kaikkeen tähän?

Tämä kysymys on tärkeä, koska hallitus samanaikaisesti aktiivisesti vähentää veropohjaa vastustamalla maanviljelyä. Se haluaa vähentää metsiemme hakkuita, vähentää ruoan tuotantoa, kieltää turpeennoston (ja antaa avustuksia niille, jotka lopettavat turpeentuotannon). Olisihan se hyvä, jos selviytyisimme ilman ruokaa ja turve-, turkis- ja metsätuotteiden tuomia tuloja. Todellisuus ei kuitenkaan mahdollista sitä. Tarvitsemme merkittäviä tuloja, joita alkutuotantomme voi tuottaa, voidaksemme ylläpitää terveydenhuoltoa, kouluja, päivähoitoa, infrastruktuuria jne.

Huoltovarmuutta, joka todella on vaarassa kun yhä useammat maanviljelijät lopettavat toimintansa kannattavuuskriisin vuoksi, hallitus ei ole ottanut vakavasti. Nykyinen hallitus on huolestuttavasti epäonnistunut suojelemaan alkutuotantoa. On uskomatonta, että meillä on Suomessa poliitikkoja, jotka ovat valmiita luopumaan turkistuotannosta. Vuoden 2021 viennin arvo oli 362 miljoonaa euroa ja enimmillään 810 miljoonaa euroa vuonna 2013. Tämä oli siis rahaa, joka virtasi Suomeen.

Vuonna 2021 turkiselinkeino maksoi veroja ja sosiaaliturvamaksuja Suomelle 87 miljoonaa euroa. Summa vastaa enemmän kuin mitä Pohjanmaan hyvinvointialue joutuu säästämään seuraavien kolmen vuoden aikana.Vuoteen 2050 mennessä kasvualustan tarve maailmassa odotetaan kasvavan jopa nelinkertaiseksi nykyisestä. Maailman väestö kasvaa ja tarvitsee ruokaa. Nykyinen hallitus ehti aloittaa turpeentuotannosta luopuvien tuottajien tukemisen, vaikka turvemaat kasvavat enemmän kuin niistä nostetaan. Miten viljellään ruokaa tai puuntaimia tulevaisuudessa, jos emme voi käyttää kasvualustana turvetta?

Onneksi näyttää siltä, että edessä on hallituksen vaihdos. Kristillisdemokraateilla on hyvät mahdollisuudet päästä seuraavaan hallitukseen ja osaltaan edistää 

taloudellisesti kestävää politiikkaa. Välitämme kaikista alkutuottajista ja ymmärrämme korkean omavaraisuusasteen tärkeyden.Tarvitsemme uuden suunnan poliitikoilta, jotka antavat edellytyksiä jatkaa ruoan tuotantoa ja arvostavat suomalaisia yrittäjiä.